 |
| Anna Humalainen on Kirjastopalvelun toimitusjohtaja. |
Väitän pystyväni suunnistamaan ongelmitta sille Mäntyharjun kunnankirjaston hyllylle, josta Agatha Christien kirjat löytyivät 2000-luvun alussa. Tai sinne minne Neiti Etsivät oli sijoitettu 1990-luvulla. Olin lapsena ja nuorena kirjojen suurkuluttaja, jolle 400 metrin paluumatka kirjastosta kotiin tuntui ylitsepääsemättömän pitkältä kirjoja pursuavan repun kanssa.
Lapsuuden muistoissa kirjasto oli pääasiallisesti kirjojen koti, jossa pistäydyttiin ja lainattiin uusi pino kirjoja luettavaksi. Ajat ovat muuttuneet, ja kirjastojen tiloja käytetään entistä monipuolisemmin muun muassa erilaiseen oheistoimintaan ja tapahtumiin. Tilojen viihtyvyyteen panostetaan ja eri käyttäjäryhmät huomioidaan. Kirjastoissa on lupa ja suorastaan suotavaa viihtyä ja viettää aikaa.
Mikä mahtaa olla kirjastojen rooli ja tehtävä 2030-luvulla? Tähän kysymykseen mietimme taannoin vastausta työpaikallani Kirjastopalvelussa.
Panostetaan lapsiin ja ikääntyviin myös kirjastoissa
Kirjastojen ovet ovat avoinna kaikille, mutta kenen tarpeet siellä tulisi tulevaisuudessa erityisesti huomioida? Pohdinnoissamme nousivat esille ikäjakauman ääripäät: lapset & nuoret sekä seniorit. Lasten ja nuorten lukutaidon heikkenemisestä puhutaan, ja huoli kehityssuunnasta on kasvava. Ei ole yllätys, että mekin keskustelimme paljon siitä, miten tärkeää olisi tehdä kirjastosta viihtyisä eri ikäryhmät huomioiden. Paikka, jossa pieni lapsi tai nuori mielellään vierailee, ja jossa hän pääsee kosketuksiin fyysisten kirjojen kanssa.
Digiajan lapsillekin soisi hetkensä painetun kirjan ja tarinan ihmeellisessä maailmassa. Ja kun kirjat ovat lasten saatavilla, voimme ennustaa (ja kovasti toivomme) kirjallisuuden painetulle formaatille pitkää ikää.
Pohdimme myös senioreiden asemaa muuttuvassa, digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Esteettömyys, opastaminen, muuttuviin tarpeisiin sopivat aineistot ja kotipalvelut nousivat esiin keskusteluissamme kirjaston roolista tulevaisuuden senioreiden elämässä.
Kirjasto voi toiminnallaan tukea ikääntyvien henkistä, sosiaalista ja fyysistä aktiivisuutta. Mikä onkaan arvokkaampaa kuin kansalaisten pitkän, virkeän, tasa-arvoisen ja onnellisen elämän tavoittelu?
Tilan merkitys kohtaamispaikkana kasvaa
Sosiaalinen media, etätapaamiset, online-palvelut – onko tulevaisuuden ihmisellä tarvetta kohtaamisille muuten kuin sähköisten kanavien kautta? Näin me uskomme! Kirjasto on nyt ja todennäköisesti myös tulevaisuudessa niitä harvoja maksuttomia tiloja, joissa ihmiset voivat kohdata toisiaan.
Vuonna 2022 yleisillä kirjastoilla oli yli 700 toimipistettä ympäri Suomea (kirjastot.fi). Kirjastojen lukumäärän voidaan odottaa tulevaisuudessa laskevan, mutta jäljelle jääneiden kirjastotilojen merkityksen kasvavan.
Kirjaston tulee olla, nyt ja huomenna, se viihtyisä ja turvallinen paikka, jossa eri elämäntilanteissa olevat ihmiset voivat olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Erityisen merkittävä rooli kirjastolla on mielestämme syrjäytyneiden tai muuten vähäiset sosiaaliset kontaktit omaavien tukemisessa. Yhteisöllisyyteen panostaminen on tulevaisuutta.
Halusin vielä ajan hengen mukaisesti kysyä tekoälyltä (Googlen Bard), mikä hänen vastauksensa olisi kysymykseen tulevaisuuden kirjaston roolista ja tehtävästä. Suhtaudun Bardin vastauksiin yleensä varauksella, mutta tällä kertaa voin yhtyä täysin hänen ajatuksiinsa: “Lyhyesti sanottuna kirjastot ovat 2030-luvulla edelleen tärkeitä tiedon ja kulttuurin lähteitä, mutta ne toimivat myös yhteisöllisinä kohtaamispaikkoina ja oppimisympäristöinä. Kirjastot ovat tärkeä osa kestävää tulevaisuutta.”
Anna Humalainen
toimitusjohtaja
Suomen kirjastopalvelu Oy