Kirjastot ja niiden johtaminen kehittyvät nopeasti. Viime vuosituhannen lopulta alkanut tieto- ja viestintätekninen vallankumous on siirtymässä uuteen vaiheeseen ripeästi etenevän tekoälyn myötä. Suurin kirjastoalan ammattikuvaan ja identiteettiin liittyvä strateginen kysymys onkin, mitä kirjastojen tulee tehdä maailmassa, jossa älykkäät koneet ottavat hallitakseen enenevässä määrin niitä tehtäviä, joita kirjastot ovat tehneet pitkän historiansa ajan. Kun tähän liittää kehityksen robotiikassa ja koneautomaatiossa, voi hyvin nähdä, että tulevaisuuden kirjasto tulee olemaan taas uudistunut toimija. Kauppojen robotit liikkuvat jo kaduilla, milloin näemme ensimmäisen kirjastorobotin?
Johda kirjastoja -teoksen on kustantanut Avain. Kustantamo on osa Suomen kirjastopalvelu Oy:tä.
 |
| Jarmo Saarti, kuva: Arja Juntunen |
Kirjastojen ja niiden mahdollistaman julkisen tilan rooli ja sen muutoksen johtaminen muodostuu jatkossa kirjaston ja sen omien käyttäjien tarpeiden mukaisesti. Käyttäjäryhmien ja heidän tarpeidensa tunnistaminen tulee entistä tärkeämmäksi. Tätä korostaa sekin, että sekä ikäryhmien välillä että niiden sisällä tulee syntymään uudenlaisia ryhmiä ja tapoja käyttää kirjastojen tarjoamia palveluita. Kirjasto fyysisenä yhteisöllisenä tilana antaa merkittävän mahdollisuuden kehittää niin erilaisten ihmisten kuin erilaisten aineistojen kohtaamista toistensa kanssa.
Kirjastojen palvelut monimuotoistuvat ja eriytyvät sekä paikan että kirjaston toiminta-alueen mukaisesti. Tämä johtuu jo siitä, että Suomen alueellinen väestö- ja kulttuurinen rakenne muuttuu nopeasti seuraavien vuosikymmenten aikana.
Kirjaston johtajan rooliksi täsmentyy entistä enemmän olla yhteistyön ja kirjastotoiminnan mahdollistaja. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa helpottaa jatkossa monimuotoisten ja yhteisöllisten palveluiden kehittämisen kussakin toimijaverkostossa. Hyvät mediasuhteet ja -taidot lisäävät kirjaston ja kirjastoalan näkyvyyttä ja vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Tämä liittyy myös talouden johtamiseen: kirjastot kilpailevat sekä julkisista resursseista että kaupallisten toimijoiden kanssa. Vain oman toiminnan vaikuttavuuden ja toiminnan taloudellisen tehokkuuden osoittava johtaminen varmistaa kirjastojen resursoinnin.
Yhteiskunnallisen kehityksen megatrendit – kestävä kehitys ja monikulttuurisuus – ovat olleet kirjastoille jo pitkään niiden toiminnan keskipisteessä. Niitä ei tosin ole onnistuttu markkinoimaan niin hyvin kuin olisi pitänyt. Kirjastot ovat olleet kiertotalouden edelläkävijöitä toimintansa alusta alkaen ja monikulttuurisuus on ollut kokoelmatyön lähtökohtana hyvässä kirjastotoimessa. Tämä osaaminen tulee päivittää aidosti uuteen monikulttuuriseen Suomeen.
Jatkuva muutos vaatii johtajalta ja johtamiselta myös hyvää ymmärrystä ihmisten ja oman työn johtamisesta. Nopea muutos ja vaatimusten jatkuva kasvaminen tarkoittavat oman osaamisen kehittämistä ja ennen kaikkea johtamiseen liittyviä joustavia ja rajaavia strategisia valintoja.
Kirjastojen johtaminen on siis monenlaisten taitojen yhdistämistä ja valmiutta sopeutua muutoksiin. Onkin keskeistä, että kirjastojen johtajat pystyvät rakentamaan ja uudistamaan kirjastolaitosta. Ja samalla hyödyntämään uusia mahdollisuuksia, joita tulevaisuus tuo tullessaan.
Jarmo Saarti, FT, dosentti
Kirjastojen palvelut monimuotoistuvat ja eriytyvät sekä paikan että kirjaston toiminta-alueen mukaisesti. Tämä johtuu jo siitä, että Suomen alueellinen väestö- ja kulttuurinen rakenne muuttuu nopeasti seuraavien vuosikymmenten aikana.
Kirjaston johtajan rooliksi täsmentyy entistä enemmän olla yhteistyön ja kirjastotoiminnan mahdollistaja. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa helpottaa jatkossa monimuotoisten ja yhteisöllisten palveluiden kehittämisen kussakin toimijaverkostossa. Hyvät mediasuhteet ja -taidot lisäävät kirjaston ja kirjastoalan näkyvyyttä ja vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Tämä liittyy myös talouden johtamiseen: kirjastot kilpailevat sekä julkisista resursseista että kaupallisten toimijoiden kanssa. Vain oman toiminnan vaikuttavuuden ja toiminnan taloudellisen tehokkuuden osoittava johtaminen varmistaa kirjastojen resursoinnin.
Yhteiskunnallisen kehityksen megatrendit – kestävä kehitys ja monikulttuurisuus – ovat olleet kirjastoille jo pitkään niiden toiminnan keskipisteessä. Niitä ei tosin ole onnistuttu markkinoimaan niin hyvin kuin olisi pitänyt. Kirjastot ovat olleet kiertotalouden edelläkävijöitä toimintansa alusta alkaen ja monikulttuurisuus on ollut kokoelmatyön lähtökohtana hyvässä kirjastotoimessa. Tämä osaaminen tulee päivittää aidosti uuteen monikulttuuriseen Suomeen.
Jatkuva muutos vaatii johtajalta ja johtamiselta myös hyvää ymmärrystä ihmisten ja oman työn johtamisesta. Nopea muutos ja vaatimusten jatkuva kasvaminen tarkoittavat oman osaamisen kehittämistä ja ennen kaikkea johtamiseen liittyviä joustavia ja rajaavia strategisia valintoja.
Kirjastojen johtaminen on siis monenlaisten taitojen yhdistämistä ja valmiutta sopeutua muutoksiin. Onkin keskeistä, että kirjastojen johtajat pystyvät rakentamaan ja uudistamaan kirjastolaitosta. Ja samalla hyödyntämään uusia mahdollisuuksia, joita tulevaisuus tuo tullessaan.
Jarmo Saarti, FT, dosentti
 |
Jarmo Saartin, Juliaana Grahnin, Arja Juntusen ja Katariina Laurosen kirjoittama teos Johda kirjastoja. Kehittyvä kirjaston johtaminen (Avain) ilmestyi 17.3.2025. |